Tulen pieninä
puroina uniisi –
Laulan taustalla
hiljaisen sanan –
Hiivin askelissasi
matkaasi seuraten –
Istun yksinäisessä
kainalossasi huomaamattasi –
Puhallan suortuvasi silmiltäsi,
että näkisit kauemmas.
Tänäänkään taivas
ei synny itsestään.
Aina teemme sen yhdessä,
vaikket sitä huomaakkaan.
tiistai 9. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)








1 kommentti:
Tämä runosi on kauneinta mitä aikoihin olen lukenut.
Lähetä kommentti